Historia

Paavo Nurmi The flying Finn

Lapsuus

Paavo Nurmi syntyi Turussa 13.6.1897. Nurmien kotitalo sijaitsi osoitteessa Jarrumiehenkatu 4. Tukholman olympiakisoissa 1912 Hannes Kolehmainen voitti kolme kultamitalia ja “juoksi Suomen maailmankartalle”. Juoksut tekivät 15-vuotiaaseen Paavoon suuren vaikutuksen ja hän päätti itse pyrkiä samaan saavutukseen. Niinpä hän alkoi käydä lenkillä yhä useammin ja hankki ensimmäiset juoksutossunsa. 

Harjoitus teki mestarin

Paavo Nurmen mitat olivat kestävyysjuoksijalle ihanteelliset: pituus 174 cm ja kilpailupaino 65 kg. Nurmi hankki perustiedot valmennuksesta itse. Hän oli ensimmäisiä huippu-urheilijoita, joka ymmärsi systemaattisen valmentautumisen merkityksen. Nurmen harjoittelu perustui kävelyyn, juoksuun ja voimisteluun. Sekuntikellon avulla Paavo Nurmi opetteli tuntemaan vauhdin ja sen vaikutuksen. Nurmi liittyi vuonna 1914 Turun Urheiluliittoon, jonka väreissä hän urheili koko juoksu-uransa ajan. Ensimmäisen Suomen ennätyksensä Paavo Nurmi juoksi Turussa 29.5.1920. Matkana oli 3000 metriä ja tulos 8.36,2. 

Juoksujen jälkeen

Lopetettuaan juoksu-uransa Nurmi keskittyi luomaan uraa liikemiehenä ja rakentajana. Peruspääoman liiketoimintaansa Nurmi oli hankkinut osakekaupoilla 1920-luvulta lähtien. Paavo Nurmen merkittävin ja tuottavin liiketoiminta oli asuintalojen rakennuttaminen. 

Hänen rakennuttamiaan taloja on eri puolilla Helsinkiä yhteensä noin 40, useimmat niistä Lauttasaaressa, Munkkiniemessä ja Töölössä. Liiketoimiensa ohella Nurmi osallistui myös juoksijoiden valmentamiseen 1930- ja 1940-luvuilla. 

Jäähyväiset

Paavo Nurmi kuoli Helsingissä 2. lokakuuta 1973. Nurmen kuolema huomioitiin ympäri maailmaa. Eri maiden lehdet julkaisivat ylistäviä muistokirjoituksia. Opetusministeri Marjatta Väänänen lausui muistopuheessaan: “Ennätykset lyödään, kultamitalit himmenevät, voittaja löytää voittajansa. Historiallisena käsitteenä Paavo Nurmi on lyömätön”. 

Paavo Nurmi haudattiin 11.10.1973 valtion kustannuksella. Muistotilaisuus pidettiin Helsingin Vanhassa kirkossa. Juoksijamestarin arkku kuljetettiin autosaattueessa Helsingistä Turkuun, jossa Nurmi haudattiin sukuhautaan Vanhalle hautausmaalle. 

Legenda

Paavo Nurmi on saanut lukuisia kunnianosoituksia. Hänestä on vuosikymmenten varrella kirjoitettu tuhansia lehtiartikkeleita ja useita kirjoja. Valtioneuvosto tilasi kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta Paavo Nurmea esittävän juoksijapatsaan Pariisin olympiakisojen 1924 jälkeen. Juoksijapatsaasta valettiin vuonna 1952 alkuperäisen muotin mukaan kaksi lisäkappaletta, joista toinen sijoitettiin Helsingin Olympiastadionin edustalle ja toinen Turkuun. Alkuperäinen Ateneumin kokoelmiin kuuluva patsas sijoitettiin Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan eteen vuonna 1983. Vuonna 1994 patsaasta valettiin vielä yksi lisäkappale KOK:n Olympiamuseon puistoon Lausanneen Sveitsiin. 

Suuren olympiasankarin kunniaksi on lisäksi lyöty mitaleja, julkaistu postimerkkejä, nimetty teitä ja jopa yksi planeetta. Paavo Nurmi lienee myös ainoa nimeltä tunnistettava olympiaurheilija maailmassa, joka on valittu setelin aiheeksi. Vuosina 1987–93 käytössä olleen 10 markan setelin toiselle puolelle oli kuvattu Helsingin Olympiastadion. 

Paavonurmi.fi

Paavo Nurmen koko elämänkerta ja saavutukset ovat luettavissa yhdeksällä kielellä. 
www.paavonurmi.fi 

Paavo Nurmen Kotitalo

Paavo Nurmi asui Turun Jarrumiehenkadulla lähes 30 vuoden ajan. Nurmen perheen omistama asunto on nykyisin kotimuseo, jonka Urheilumuseo on sisustanut 1920-luvun asuun, osittain alkuperäisillä esineillä. 

Paavo Nurmen isä Johan osti kamarin ja keittiön sisältävän huoneiston työläiskorttelista vuonna 1903. Kun isä kuoli, oli keittiö vuokrattava toiselle perheelle. Matilda-äiti asui neljän lapsensa kanssa pienessä kamarissa vuoteen 1920 asti. Paavon ensimmäisten olympiavoittojen jälkeen 1920 perhe saattoi ottaa koko asunnon omaan käyttöönsä. Samalla kotiin hankittiin sähköt, vesijohto ja uusia huonekaluja. 

Paavo Nurmi opiskeli 1920-luvun alkuvuosina Helsingissä, mutta muutti lopullisesti pois lapsuudenkodistaan vasta vuonna 1932. 

Lue lisää: https://www.urheilumuseo.fi/nayttely/paavo-nurmen-kotitalo/ 

Paavo Nurmi Games since 1957

Turun Urheiluliitto järjesti ensimmäiset Paavo Nurmen kisat suurjuoksijalleen Paavo Nurmelle 60-vuotissyntymäpäivälahjaksi kesäkuussa 1957. Paavo Nurmen kisojen perinne Turun Urheilupuistossa on jatkunut muutamia välivuosia lukuunottamatta näihin päiviin.

Nykymuotoista Paavo Nurmi Gamesia on järjestänyt PN Turku Oy omistajinaan Suomen Urheiluliitto, Turun Urheiluliitto, TuTo, Turun Weikot yleisurheilu ja Nurmen perilliset vuodesta 2013. Vuonna 2012 Turussa perustettu yhtiö ei tavoittele voittoa, vaan toiminta kohdistuu Paavo Nurmi Gamesin, Festivalin ja Paavo Nurmi Legacyn kehittämiseen sekä turkulaisen ja suomalaisen urheilun hyväksi. 

Paavo Nurmi Games kuuluu maailman suurimman yleisurheilun kilpailusarjan World Athletics Continental Tourin korkeimmalle kultatasolle. 

World athletics heritage plaque

Paavo Nurmi Games kuuluu World Athletics Heritage -kohteisiin. World Athletics on nimennyt Paavo Nurmen World Athletics Heritage Legend –galleriaan sekä Paavo Nurmi Gamesin World Athletics Heritage Competition kohteeksi. 

Lue lisää: https://www.worldathletics.org/heritage/plaque/list/paavo-nurmi-and-paavo-nurmi-games